Ei ole varaa luopua!

Tämä teksti hermostuttaa monia, niin minun teksteilläni on tapana. Tämä on ehkä myös harvinaisen sekava kirjoitus. Puhutaanpa siis siitä mistä lapsiperheet minun mielestäni voisivat luopua. Henkilökohtaisesti ärsyttää moni tästä asiasta puhuva, koska he tekevät vain hallaa meille, jotka kotihoidon tuella elämme. Kotihoidon tuki bruttona on yhdestä alle 3v. + yhdestä yli 3v on minulle 367,65e/kk. En käy töissä. Jos jotakuta valtavasti kiinnostaa niin voi toki tuosta laskea, että pieni osuus on myös hoitolisää, joka maksetaan jollei perheen tuloraja ylity. Eli emme ole mikään rikas perhe.

Tässä hetki sitten luin taas facebookissa levinnyttä juttua. 5 lapsisen perheen äiti valitti, kun ei ole varaa viedä porukkaa muumimaailmaan eikä varaa ostaa kaupasta mitä haluaa ja pitää koluta kirppareita. Hyvähän minun on puhua, voisi joku sanoa, koska kävin siellä muumimaailmassa toisen lapsen kanssa.

Mutta pitääkö kaupasta voida ostaa sitä kalleinta ja kivointa? Pitääkö vaatteet ja tavarat saada uusina? Onko kirppareilla käyminen joku pahe? Pitääkö jokaisen lapsen saada oma äitiyspakkaus, jotta on sitten laatikko muistona jokaiselle tasapuolisesti? Onko kierrättäminen lapselta toiselle väärin? Täytyykö lapsen päästä päivähoitoon, ettei häntä kiusattaisi siksi, että perhe on köyhä?

Mistä sitten minä näen, että kotivanhemmat voisivat luopua. Vaikka siitä kokopäiväisestä subjektiivisesta päivähoidosta isompien sisarusten kohdalla. Ei lapsen paikka ole olla suuressa hoitoryhmässä tai edes perhepäivähoidossa, jonkun muun hoidettavana 8h/5pv/vk. Miksi tästä ei voida joustaa? Eikö vaikka se 4pv/vk riitä? Tai ostopäivät 5pv/kk (= ei vaikuta kotihoidontukeen)? Itse kokeilimme tuota 5pv/kk, mutta isompi, 4vuotias valitsi, että "haluan äiti olla kotona sun ja siskon kanssa". Olisko pitänyt silti jatkaa ja pitää hoidossa väkisin, koska "lapsella" on siihen oikeus? Onko oikeasti kyse siitä, että "lapsella" on oikeus vai onko kyse siitä, että vanhemmalla on oikeus päästä vähemmällä? (Toki on perheitä, jossa tämä on tarpeen, ei vedetä heitä tähän. Puhun ns. normaaleista perheistä, vaikka inhoankin määrittelyjä). Kyllä minä ainakin pääsin noina päivinä vähemmällä, hirveä ikävä oli lasta, mutta olihan se luksusta kun keskellä päivää pienempi nukkui ulkona 3h ja isompi ei ollut kotona. Olin vain minä ja kotihommat ... kröhm...päiväkahvi ja käsityöt. Silti joku pieni ääni päässäni kyseli: tästäkö sinulle hoitorahaa maksetaan, että löhöät kotona? Ei makseta. Sitä maksetaan siitä, että hoidan lapseni itse. Mutta oppiko lapseni hoitopäivinä uusia sanoja, useinhan sanotaan, että puhe kehittyy hoidossa? Oppihan hän, rumia ja unohti kuinka sanotaan R.

Entä kerhot? Pitääkö lasten päästä niihin kerhoihin 3h/2x/vk? Itsehän lopetettiin kerhoissa käynti syistä joista voi lukea aikaisemmista blogiteksteistä ja täytyy sanoa, että loppujen lopuksi en ole edes kaivannut sinne. Lapsen kanssa voi leikkiä ja askarrella ja maalata kotonakin, ne mahdolliset kerhopäivät voi käyttää siihen että käy retkellä jossakin. Metsä on esimerkiksi ihan ilmainen paikka :) Joskus ajetaan kylään kavereille toiseen kaupunkiin, täällähän ei meille ole paljon huonon-päivän-kavereita siunaantunut. Lapsille on kavereita tuossa pihassakin, minulle tallilla ja netin tai puhelimen päässä. Isompi on joskus kaivannut kerhoihin ja uskon, että pienempikin niistä nauttisi, mutta niin kauan kuin niihin saa kipeänä mennä, me ei mennä. Minulle sanottiin joskus, että "aa tää on sun ensimmäinen. sitten kun niitä on useempi niin sinäkin osaat olla rennompi, lapset nyt kuitenkin sairastaa jatkuvasti". Ai niinkö? Kumma kun, ei niin ole vielä käynyt, nyt minulla on kaksi ja haluan, että molemmat pysyy terveenä. Ja kyllä me käymme kaupassa ja kirjastossa ja puistossa ja sairastetaankin pari flunssaa joskus - mutta ei 3 kuukautta vuodesta. Ja olen kutsunut muutamaan kertaan facebookista meille kotiin ihan tuntemattomia ihmisiä leikkimään meidän säännöillä. Ei maksanut ne kahvikekkerit kunnalle mitään, veikkaan, ettei tarvinnut neuvolankaan kirjoittaa kellekään sairaslomalappua jälkeen päin. Aina ei voi tietää.

Onko naivia ajatella, että vanhemmat voisivat ihan itse ja ilmaiseksi auttaa ja tavata toisiaan? Oliko/Onko Hätäkahvit jokin uusi keksintö vai vaan jalostunut muoto entisajan naapuriavusta, joku vaan keksi uuden termin?

Entä lapsiparkit? Kunnan, seurakunnan ja kuntosalien? Varsinkin kuntosalien. Näitähän mainostetaan äärettömän paljon: Pidä huolta itsestäsi! Urheile, kuntoile! Jos olet kotivanhempi tuo lapset meille parkkiin niin voit itse maksaa meille satasia jäsenyydestä ja pääset treenaamaan! Onko tarkoitus, että kotihoidon tuki maksetaan suoraan kuntosalille siitä, että kuntosali hoitaa lapsen ja äiti on timmissä kunnossa? Ei se lastenhoito ja leikkikään mitään kevyttä ole, ilmaiseksi voi treenata kotonakin lastenhoidon lomassa, jos on niitä ihmisiä, ketkä sitä arvostavat.

Eikö meillä todellakaan ole varaa luopua mistään näistä tai käyttää vain silloin kun oikeasti, vaikka väsymyksen takia, tarvitaan? Miten ihmeessä saisin kotihoidontuen riittämään, jos hyödyntäisin kaikki nämä mahdollisuudet? 5pv kuussa hoidossa (maksaa), 2xviikossa kerhossa(jotkut maksaa), 2xviikossa lapsiparkissa(maksaa), 2x viikossa harrastusryhmässä (maksaa)... Ja pitääkö sen riittää, kun se on kotihoidontuki. Tuki siihen, että lapset hoidetaan kotona? No mutta eihän se riitä, sanotaan. Harvassa on ne, joille se on ainoa tulonlähde. Kotihoidontukeen sisältyy etuoikeus olla kotona ja työvoiman ulkopuolella, mutta se ei ole vaatimus. Tuki maksetaan siitä, että lapset hoidetaan kotona, mutta molemmat vanhemmat voivat olla työelämässä siitä huolimatta, ainakin osa-aikaisesti. Ja on sitten se mahdollisuus, että jos ei ole työpaikkaa jonne palata niin ottaa ansiosidonnaista ja työnhaun sijaan aktiivisesti välttelee työn löytämistä (ja minä en sitten kertonut, että näinkin tehdään). Tai sitten voi raapia vähän extraa rahoista, joita on aiemmin säästänyt, jos on. Tai voi ryhtyä piensijoittajaksi  ja samalla kaiken pahan aluksi: osakkeen omistajaksi. Mutta hei, meilläkin oli varaa, niukasti, mutta kuitenkin oli, siihen, että oli hevonen silloin kun hoitorahaa tuli vasta yhdestä lapsesta.

Vaikka vietäisiin vielä 10e/kk pois niin silti olisin kotona lapsiani hoitamassa, luopuisin vaan vaikka shampoosta, hoitoaineesta luovuin jo. Siinä yhteiskunta säästää jo mukavasti. Paljonko maksaisi järjestää kahdelle lapselle hoitopaikka ja mahdollisesti maksaa minulle vielä palkka (jos olisin kunnalla tai kuntayhtymällä töissä,), veikkaan että enemmän kuin 367,65euroa. Lisäksi vois tietenkin laskea sen, että sairaslomia varmasti tulisi ja myös mies joutuisi osallaan olemaan omasta työstään pois. Itseasiassa tällä matikalla panokseni säästötalkoissa on aika suuri. Ainoa vaan, että markkinatalous pikkasen kärsii kun ostovoimani on melko pieni ja pyrin kuluttamaan mahdollisimman vähän ;)

Mistä sen sijaan voitaisiin vähän valittaa? Siitä, että kotihoidon tukea saavat vanhemmat eivät saa minkäänlaisia alennuksia, kuten opiskelijat, eläkeläiset tai työttömät. Ja tuista maksetaan vähintään 20% veroa. Onko siinä jotain järkeä, että saat tämän aja tämän verran, mutta otetaankin siitä heti pois ainakin 20%? Miksi tuista maksetaan veroja, kun sama asia olisi maksaa samantien vähemmän? Siitäkin saa valittaa, että lapsiperheille suunnatut tuotteet ja elämykset ja palvelut ovat oikeasti ihan järkyttävän hintaisia, mutta niitä markkinoidaan tunteisiin vedoten: olet huono vanhempi jos et osta! Siitä että lapsiperheiden tukien kehitys on ollut elämisen kalleuteen nähden pelkkää alamäkeä jo pitkään. Siitä että kotivanhempien tekemää tärkeää työtä ei arvosteta, vaan nähdään meidät vain ryhmänä työkykyisiä aikuisia, jotka ovat työvoiman ulkopuolella ja jotka pitää äkkiä saada töihin ja maksamaan enemmän veroja. Ja totta kai siitä, että onhan se suorastaan huvittavaa, että yritetään ottaa rahaa sieltä, missä ei kohta enää ole mistä ottaa. Yritetään ottaa sieltä ja heiltä, jotka eivät pääse neuvottelupöytään puolustamaan itseään.

Siitäkin voi siis valittaa, jos meiltä halutaan kiristää, mutta kun valitetaan sillä syyllä "että ei oo varaa ostaa mitä haluaa, ei mennä muumimaailmaan eikä maksaa omakotitalon asuntolainaa" niin se tekee kyllä hallaa. Se vaikuttaa juuri siltä, että kehtaavatkin valittaa, kun yhteiskunta ei maksa heidän koko pinnallista elämäänsä,
.
Mistä sinulla ei ole varaa luopua?